Yhteisöohjautuvuuteen ohjautumisen kautta voidaan edistää tiimin toimintakäytäntöjä ja sitä kautta arjen sujuvuutta työyhteisössä. Hyvä esimerkki tästä on Keiteleellä sijaitseva hoivakoti Henriikka, joka aloitti kehitystyönsä kiinnittämällä huomiota palaverikäytäntöjen toimivuuteen.
– Palaveripäivät laitetaan aina kalentereihin valmiiksi. Silloin niihin voi osallistua jokainen, joka on talossa paikalla. Toki, koska meillä on kaksi taloa, niin jonkun on aina jäätävä pois palaverista. Katsomme kuitenkin, että jokainen pääsee omalla vuorollaan osallistumaan palavereihin, Henriikan sairaanhoitaja Marjut Lipponen sanoo.
Päätöksenteossa askeleita kohti yhteisöohjautuvuutta
Henriikan tiimin toimivuuteen vaikuttaa oleellisesti käytäntö suunnitella tiimin työvuorot ja vapaapäivät yhteisöohjautuvuuden periaatteita noudatellen. Näin jokaisella on mahdollisuus esittää omia toiveitaan. Kun päivittäisistä päätöksistä pääsee päättämään itse, se luo tunteen vastuullisuudesta, mikä puolestaan sitouttaa työhön. Myös asiakkaiden hoitoon ja arjen sujumiseen liittyvät asiat sopivat erinomaisesti henkilöstön itsepäätettäviksi asioiksi, sillä asiakkaiden parissa päivittäin töitä tekevät hoitajat ovat itse työnsä parhaita asiantuntijoita.
Lisäksi työyhteisön sisäiseen tiedonkulkuun on kiinnitetty Henriikassa huomiota.
– Palavereista tehdään aina pöytäkirja ja moni työvuoroon tuleva kysyy oma-aloitteisesti, että mitä teillä oli palaverissa, lähihoitaja Marja-Leena Stranius sanoo.
– Meillä on käytössä kansio, mistä jokainen voi käydä itse katsomassa palaverissa käytyjen asioiden sisältö. Ja yleisistä palavereista esihenkilön kanssa lähetään kooste sähköpostiin, Lipponen jatkaa.
Tällaisella käytännöllä varmistetaan, että jokainen saa tiedon palaverissa käydyistä asioista ja tehdyistä päätöksistä, vaikkei ehtisikään itse osallistua kokoukseen.
Pitkäjänteisyys tuottaa tulosta
Kehittämistyö on aina prosessi, joka vaatii aikaa, voimia ja innostusta. Haasteeksi saatetaan kokea esimerkiksi kehitettävät tehtävät, sillä ne unohtuvat kiireisen työn keskellä. Henriikassa tämä haaste on tunnistettu ja samalla on hyväksytty, että tilanteet elävät ja niiden mukaan toimitaan. Välillä työskentely on hedelmällisempää ja välillä palavereista lähdetään köyhemmin eväin.
– Toki niihin palavereihin vuorotyö tekee oman haasteensa. Olisihan se ihanaa, että siellä olisi mahdollisimman iso porukka miettimässä, mutta aina ei ole. Saattaa olla niin paljon sijaisia tai muuta juuri sinä päivänä, niin ei aina päästä niitä asioita tarkemmin pohtimaan, Lipponen sanoo.
Keiteleellä sijaitsevan Henriikan hoivakodin osallistuminen Euroopan unionin osarahoittamaan sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhdessä koordinoimaan Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeeseen on osoittanut, että pitkäjänteisellä työllä saadaan konkreettista muutosta aikaan. Ilmapiirin muuttuminen positiivisemmaksi ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taito ovat tulosta tavoitteellisesta kehittämistyöstä.
KAINALOJUTTU
Neuvonpitoprosessi on radikaalein yhteisöllinen käytänne
Henriikan hoivakotia kohti yhteisöohjautuvuutta ohjannut työyhteisömentori Jaana Piippo arvioi, että neuvonpitoprosessi voisi olla Henriikan väelle tehokas keino saada kaikki työyhteisön jäsenet suunnittelemaan työtä ja osallistumaan päätöksentekoon yhteisistä asioita.
-Neuvonpitoprosessi hajauttaa valtaa ja sujuvoittaa päätöksentekoa erityisesti vuorotyössä. Se on radikaalein yhteisöllinen käytänne, koska siinä kuka tahansa organisaation jäsen saa tehdä päätöksen, edellyttäen, että hän päätöstä tehdessään kysyy neuvoa kaikilta, jotka organisaatiossa tietävät tästä asiasta tai kaikilta niiltä, joihin päätös vaikuttaisi, Piippo toteaa.
Tutustu hajautettuun päätöksen tekoon ja neuvonpitoprosessiin yhteisöohjautuvassa organisaatiossa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=gxJLWRwivaA&t=234s
Teksti, kuva ja videot: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija