Yhteiskunta on toiminut hierarkian oppien mukaisesti vuosisatojen ajan. Ihmisten arvottaminen on juurtunut elämäämme jopa niin hyvin, ettemme oikeastaan tule edes ajatelleeksi kuinka luonnollinen osa arkeamme se onkaan. Nykypäivän muuttuva toimintaympäristö aiheuttaa kuitenkin sen, että vanhakantainen tapa johtaa ylhäältä päin ei aina enää toimi.
– Työyhteisöiltä vaaditaan nykyään kykyä muuntua tilanteiden mukaan. Hierarkiaa ei ole rakennettu reagoimaan ja joustamaan. Yhteisöohjautuvuus sallii sen, että organisaatio voi olla joustava. Parhaimmillaan se kykenee hyödyntämään ihmisten osaamista ja näkemystä todellisuudesta. Toimintamallin tausta-ajatuksena on ihmisen toimijuuden tukeminen, sanoo tutkija, dosentti Perttu Salovaara.
Salovaara pohjaa ajatteluaan vanhaan, jo valistusajalla esitettyyn näkemykseen siitä, että ihmistä tulisi rohkaista ajattelemaan itse sen sijaan, että aina uskottaisiin ulkopuolisiin auktoriteetteihin.
– Tutkimusten mukaan sitoutuminen työhön on paljon vahvempaa, kun työntekijä pääsee itse käsittelemään oman työelämänsä ja työyhteisönsä kehittämisen asioita ja tuomaan sinne omia näkemyksiään. Yhteisöohjautuvuudessa on kysymys pohjimmiltaan ihmisen arvosta. Siitä, että hänen osaamiseensa luotetaan.
Toimiva, kestävä ja inhimillinen työelämä
Kotihoitopalveluja tarjoava hollantilainen Buurtzorg, jossa työskentelee 14 000 henkeä, on kenties yksi tunnetuimmista yhteisöohjautuvista yrityksistä. Se on esimerkki radikaalista itseorganisoitumisesta, missä hoitajatiimit huolehtivat itsenäisesti asiakkaistaan, toimintansa ja työvuorojen suunnittelusta, uusien työntekijöiden rekrytoinnista, alueellisen asiantuntijaverkoston rakentamisesta ja toimitilojen vuokraamisesta tiimilleen. Uudelleenorganisoitumisen tuloksena Buurtzorg on yltänyt korkeampaan asiakas- ja työtyytyväisyyteen, vähäisempään henkilöstövaihtuvuuteen ja sairaspoissaolojen määrään sekä korkeampaan tuottavuuteen.
Buurtzorgin innoittamana myös Järvenpään kaupungin kotihoito päätti lähteä kehittämään työtään yhteisöohjautuvaksi. Syntyi kirja Itseohjautuvaa yhteispeliä – Oivalluksia ja oppia Järvenpään kotihoidon pilottihankkeesta, joka tarkastelee itseohjautuvuuden ilmiötä Järvenpään kotihoidon pilottihankkeeseen osallistuneiden toimijoiden näkökulmasta. Kirja valottaa myös valmentavan johtajuuden kytköksiä itseohjautuvuuteen käytännön esimerkkien kautta.
– Kotihoidon pilottihankkeen käynnissä ollessa vuonna 2017 kollegani hoksasi, että olisin hyvä rakentamaan lopputuotteen hankkeesta, koska minulla oli ratkaisukeskeisen työotteen, muutosvalmennuksen ja kirjoittamisen osaamista. Kiinnostuin aiheesta, ja olin aluksi aivan kujalla, mitä koko itse- ja yhteisöohjautuvuus tarkoittaa, Järvenpään kaupungin kehittämispäällikkö Kati Toikka sanoo.
Itse- ja yhteisöohjautuvuus olivat Toikalle uusia käsitteitä, joihin piti todella uppoutua ja perehtyä. Oppiessaan hän huomasi, että tässä on yhteinen nimittäjä sille, miten saadaan aikaan toimiva, kestävä ja inhimillinen työelämä, jossa mieli on läsnä.
Sittemmin uudesta organisoitumisen mallista ovat kiinnostuneet useat yritykset ympäri Suomen. Toikka ja Salovaara ovat päässeet työskentelemään tahoillaan kokopäiväisesti yhteisöohjautuvuuden parissa. Salovaara työstää tutkimusta aiheenaan ruohonjuuritason aloitteiden eteneminen organisaatioissa ja Toikka huolehtii puolestaan yhteisöohjautuvuuden toteutumisesta Järvenpään kaupungissa. Tällä hetkellä Järvenpäässä on käynnissä varhaiskasvatuksen pilottihanke. Lisäksi yhteisöohjautuvuuskokeiluja tehdään muun muassa konsernipalveluissa.
– Teemme myös yhteistyötä Pohjois-Savoon sijoittuvan Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeen parissa, Toikka sanoo.
Yhteisöohjautuvuutta monella eri tasolla
Salovaaralta kysytään usein, että sopiiko yhteisöohjautuvuus kaikille. Vastaus on: ei tietenkään. Entä sopiiko hierarkia kaikille? Vastaus on: ei tietenkään. Tämä siksi, ettei ole olemassa yhtä ihmistyön järjestämisen mallia, joka sopisi aina kaikkialle ja ikuisesti.
– Hierarkiaa harvemmin kuitenkaan kyseenalaistetaan, vaikka siinä samalla, kun ihminen kirjoittaa työsopimuksen, hän luopuu omasta ajastaan sekä vapaudestaan valita kenen kanssa hän tekee yhteistyötä, Salovaara sanoo.
Toikan mukaan yhteisöohjautuvuus ei ole hierarkian tapaan mustavalkoinen tapa toimia, vaan sitä voidaan noudattaa sen mukaan, mikä kullekin työyhteisölle sopii parhaiten.
– Yhteisöohjautuvuudesta voidaan puhua monella eri tasolla ja tavalla. Esihenkilövetoista toimintaa voidaan esimerkiksi vähentää tai sitten johtajuus voi olla yhteistä niin kutsuttua parviälyä. Joka tapauksessa matka yhteisöohjautuvuuteen on kulttuurinen, vuorovaikutuksen tasolla oleva rakenteiden, työprosessien ja ajattelutavan vallankumous, Toikka toteaa.
TIETOLAATIKKO
Itseohjautuvuus = yksilön kyky toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta.
Yhteisöohjautuvuus = ilman johtajia toimiva työyhteisö, jossa rakenne, toimintatavat ja kulttuuri tukevat demokraattista yhteistyötä.
Itseohjautuvuuden rinnalla olemme siis myös yhteisöohjautuvia.
Lue lisää aiheesta osoitteesta www.jarvenpaa.fi/itseohjautuvuus
LÄHTEET
Gamrasni, Mirjam (toim.) 2021: Matkaopas yhteisöohjautuvuuteen. Newprint Oy, Raisio.
Laaksonen, Merja 2022: Itse- ja yhteisöohjautuvuus – uuden työntekijän kokemuksia arjesta, jonka taustalla vaikuttavat tutkitut teoriat. Filosofian Akatemia, Helsinki. Julkaistu 29.3.2022. https://filosofianakatemia.fi/blogi/itse-ja-yhteisoohjautuvuus-uuden-tyontekijan-kokemuksia-arjesta-jonka-taustalla-vaikuttavat-tutkitut-teoriat/. Viitattu 4.4.2024.
Toikka, Kati (toim.) 2018: Itseohjautuvaa yhteispeliä – Oivalluksia ja oppia Järvenpään kotihoidon pilottihankkeesta. Järvenpään kaupunki.
Teksti ja kuvat: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija
Pääkuva: Adobe Stock