Yhteiskunta on rakennettu hierarkian mallin mukaan. Totuttautuminen johtajavetoiseen toimintaan alkaa jo päiväkodissa, missä ryhmänohjaaja kertoo, miten toimitaan. Koulussa opettaja on se, joka ohjaa. Armeija perustuu niin ikään ylempiarvoisten ohjeiden ja käskyjen noudattamiselle. Työelämässä sama kaava toistuu.
Ihmisillä on paljon uskomuksia siitä, millainen maailma on. Johtaja tietää ja hoitaa kaiken, alainen tottelee käskyjä ja saa niiden noudattamisesta palkinnon. Ja ilman johtajaa ryhmä tai tiimi ei voi toimia. Jos kissa ei ole kotona, niin hiiret hyppivät pöydällä. Näin sanoo vanha sananlaskukin. Täytyy olla aina joku, joka pitää järjestystä yllä. Tämä toimintatapa on omiaan ruokkimaan ilmapiiriä, jossa ei saada sanotuksi omaa mielipidettä, vaikka sitä kysyttäisiinkin. Useammalla se kuitenkin on. Näin ollen syntyy käytäväkeskusteluja, joissa asioita käsitellään johtajilta piilossa. Koska ajatukset jäävät pimentoon ei muutosta voi tapahtua.
Keppi ja porkkana eivät enää maistu
Nykypäivänä puhutaan siitä, kuinka nuorempi sukupolvi osaa vaatia itselleen etuja ja oikeuksia työelämässä. Jotkut ihastelevat nuoren polven nousussa olevaa omanarvontuntoa, toiset ovat pöyristyneitä ennennäkemättömästä röyhkeydestä. Ei enää riitä, että työnantaja maksaa palkan joka kuukausi, vaan nyt halutaan myös viihtyä töissä. Se vaatii tietynlaisia työkulttuurin muutoksia toteutuakseen. Viihtyvyyden edellytyksiä voi hakea esimerkiksi TYÖ2030-ohjelman somehaasteen kautta kerätyissä sisällöistä. Tutkimuksesta selviää, että nuoret haluavat tulla nähdyiksi yksilöinä, joilla on omat vahvuudet, näkemykset ja intohimot.
Myös Haaga-Helian Kannustava puhe -hankkeessa selvitettiin sitä, mikä tuo nuorille merkitystä, iloa ja hyvinvointia työssä. Selvityksen mukaan tiimityö on nuorille suuri työssä viihtymiseen liittyvä tekijä. Tiimityön parhaiksi puoliksi tunnistettiin psykologinen turvallisuus, kognitiivinen yhdenmukaisuus ja psykologinen joustavuus. Monipuoliset tehtävät, vaikuttaminen, arvostus ja palautteen saaminen koettiin asiantuntijuutta ylläpitäviksi ja kehittäviksi tekijöiksi.
Raamien rikkominen vaatii rohkeutta
Savonian ja Sakkyn yhteisessä Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeessa ohjataan pohjoissavolaisia vanhustyön työyhteisöjä kohti yhteisöohjautuvuutta. Hankkeen tavoitteena on kannustaa tiimiä keskustelemaan työn tavoitteista ja odotuksista yhdessä siten, että jokaisen tiimin jäsenen ääni saadaan kuuluviin. Tiimityötä lujitetaan muun muassa siten, että lisätään ymmärrystä yhteisestä vastuusta työn menestykkään hoitamisen toteutumisessa ja siinä, että työtehtäviä voi ajatella olevan myös sen oman ydinosaamisen ulkopuolella. Ihan siellä johtajan töiksi miellettyjen vastuiden puolellakin.
Tällainen vahvasti ikiaikaista toimintakulttuurin muutosta ajava uudistus vaatii kykyä ajatella aiemmin asetettujen raamien ulkopuolelle ja kohdata epävarmuus. Haaga-Helian hankkeessa ja TYÖ2030-ohjelmassa saatujen tulosten mukaan tällainen out of the box -ajattelu on juuri sitä, mitä nuori sukupolvi työltään odottaa. Se haluaa haastaa normeja, jotka pakottavat työntekijät astumaan ulos mukavuusalueeltaan ja katsomaan ympäristöään laajemmin. Se haluaa rikkoa hierarkian tiukkoja asetelmia, vapauttaa työntekijät tekemään työtään itse järkeväksi katsomallaan tavalla ja kohdata kollegansa tasaveroisina asiantuntijoina, joilla jokaisella on annettavaa työelämälle – ei vain pakon, vaan omien henkilökohtaisten osaamisiensa kautta.
LÄHTEET
Epävirallinen organisaatio. Salovaara, Perttu & Toikka, Kati. Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeessa tuotettu ei-julkinen videomateriaali. Katsottu 19.12.2023.
Gamrasni, Mirjam (toim.): Matkaopas yhteisöohjautuvuuteen. Newprint Oy, Raisio 2021.
Nuoret aikuiset odottavat työltä vapautta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. STTK. https://www.sttk.fi/2021/01/18/nuoret-aikuiset-odottavat-tyolta-vapautta-merkityksellisyytta-ja-vaikuttamismahdollisuuksia/. Luettu 19.12.2023
Nuoret ja työn merkitys. Haaga-Helia. chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2021-02/kannustava-puhe_0.pdf. Luettu 19.12.2023
Teksti: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija
Kuvat: Adobe Stock